Päivät kuluu niin ettei perässä tahdo ollenkaan pysyä, kohta on helmikuutakin jo puolet mennyt...
Treeniohjelma jonka sain on haastava mutta ihanan monipuolinen. Kerkesin kyllä jo taas kiukun aiheet kerätä kun en omasta mielestäni jaksanut tarpeeksi isoja painoja pyöritellä ja siihen uudet muutoskuvat eivät näyttäneet omaan silmään mitään muutosta...eli itkupotkuraivarit oli valmiit...ja taas valkulle viestiä ja kitinää :/ Kyllähän sieltä taas realiteetit tuli vastauksena takaisin. Mutta on se vaan ihanaa ja helpottavaa kun on joku jolle voi avautua ihan reilusti...voin vaan kuvitella sen huokailujen määrän kun Kaisa aina avaa minun viestini ;)
Mutta näkyykö näissä muutosta? Vasemman puolen kuvat otettu elokuun puolessavälissä, keskimmäiset lokakuun puolessavälissä ja oikeanpuoleiset nyt helmikuun alussa. Vai olenko tosiaan aivan puusilmä??
Ehkä en hetkeen taas kuvaile...saattaa olla psyykeelle parempi niin.
Mutta jotain ihanaakin ohi treenien. Lauantaina hypättiin isännän kanssa autoon ja ajeltiin Savonlinnaan, ja mitä sieltä tulikaan mukana kotiin....
Suloistakin suloisempi nöffivauva, ikää 8 viikkoa <3
Aika onnellinen olo, alkuvuosi on sujunut niin hyvin että uskon tästä vuodesta tulevan edeltäjäänsä parempi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti