Kun itse on joutunut kasvamaan lähes koko elämänsä ilman isää, sitä kummasti arvostaa omien lasten isää. Mutta tiedän että oma isi katselee ja seuraa minua jostain pilvenraosta. Välillä tulee mietittyä millaista elämä olisi jos isä olisi täällä, jos hänet olisin saanut oppia tuntemaan. Olisiko elämäni muotoutunut jotenkin toisin? Siihen en koskaan saa vastausta, ja toisaalta se on asia jota en voi jäädä liikaa murehtimaan.
Lasten isälle ährättiin pari herkkua. Suklaatäytekakku, jossa on kaakaopohja, välissä aprikoosimarmeladia ja suklaa-kermavaahtoa ja päällä suklaakuorrutus. Ei se ihan täydellisesti onnistunut, mutta näytti maistuvan. Jälkiruoaksi onkin sitten sitruunamarenkipiirasta, aika kivikkoinen tie oli sekin vääntää kasaan, mutta toivottavasti maistuu sekin....marenki ei ottanut onnistuakseen koostumuksensa puolesta.
Lapset olivat askarrelleet hienot kortit ja mitalinkin iskä sai <3
Ja koska minä en herkkuihin koske niin kävin eilen Ruoholahden Body Action liikkeestä ostamassa ihanan Fitfarm pipon, jota en meinannut edes saunaan malttaa riisua...ja pitihän saada myös kunnon treenikassi, joten Better bodies laukku lähti mukaan myös :)
Nyt kelpaa lenkkeillä tuolla metsissä...
Huomenna sinne kuntoutusviikolle Ortoniin, jännittää kun en yhtään tiedä mitä odottaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti