Aamulla olisi suloisesti nukuttanut vielä silloinkin kun kello pärähti soimaan 8.00. Normisunnuntaiaamuna en olisi reagoinut, vaan kääntänyt vain kylkeäni. Nyt siihen ei ollut varaa, olihan tätä aamua odotettu koko pitkä viikko.
Fitfarmin pt-ryhmässä sovittiin rappukiipeilytärät tälle aamulle Malminkartanonhuipulle, ja kun mukaan olin lupautunut niin sinne myös mentiin. Tuntui uskomattomalta kuin helpolta tuntui lähteä moikkaamaan aivan tuntemattomia ihmisiä, yleensä olisin keksinyt sen 10 tekosyytä miksi en voi mennä. Nyt edes jäätävä sumu ei innostustani lannistanut.
7 rohkeaa mimmiä paikalle pääsi ja saapui ja siitä sitä lähdettiin kiipeämään, jokainen omalla tahdilla. 426 porrasta huipulle ja hiekkatietä alas. Hieman ajatusten vaihtoa ja uusi kierros. Ryhmätsemppaus oli käsin kosketeltavissa. 4 kierroksen aikana mietin että tämä oli minun alkusyksyn ennätys kun perheen kanssa mäellä käytiin. Reidet alkoivat huutaa armoa, tuttu polte niissä alkoi tuntua. Mutta vielä kerran tytöt...5. kierros ylös. Alas tullessa katsoin kelloa ja koska kyytini saapumiseen oli aikaa, päätin vielä kerran ponnistaa ylös. Sain kaverikseni vielä ihanan Katjan. Aivan huikean ihana nainen, mikä positiivisuus voi ihmisestä huokua! Ja niinhän me tytöt kiivettiin :) Päivän saldo 2556 askelmaa, ei ollenkaan huono aamuaerobinen :D Ja voin kertoa että ruokakin maistui taivaalliselle kun kotiin pääsin.
Ei ollenkaan huono aloitus sunnuntaiaamulle. Paljon positiivista energiaa, uusia hienoja ihmisiä ja raitista ilmaa. Uudet tärät ovat suunnitelmissa, niitä odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti